Otetaan ilmastojohtajuus!

Tamperelaiset ottivat koskesta virtaa, sytyttivät sähkövalon ja laittoivat pyörät pyörimään. Väitän, että seuraava suuri oivalluksemme – historiankirjoihin jäävä menestystarinamme – liittyy ilmastonmuutoksen hillintään. 

Pohdin, voisiko Tampere olla ilmastojohtaja, jota muut peesaavat? Tällä hetkellä Tampere ei sitä ole. Väitän, että meillä on kuitenkin mahdollisuus kivuta ilmastoasioissa ihan maailman kärkeen.

Mutta mitä lmastojohtajuus tarkoittaa ja mitä sellaiseksi pääseminen meiltä edellyttää? Miksi pitäisi pyrkiä ilmastojohtajaksi? Tässä postauksessani puntaroin näitä asioita. Kertaan ensin kuitenkin hiukan historiaa, jotta voimme sitä vasten peilata, onko meillä edellytyksiä ilmastoalan suunnannäyttäjiksi.

Olemme me ennenkin latua avanneet

Kehitys ja investoinnit eivät tamperelaisia pelota. Yli sata vuotta sitten Tampere näytti teollistumisen mallia muille pohjoismaisille kaupungeille. Siihen vaadittiin näkemystä, rohkeutta ja ahkeruutta.

Yritysten väki otti Tammerkoskesta virtaa, sytytti sähkövalon ja laittoi pyörät pyörimään. Loppu on historiaa, jota ihastellen muistelemme. Olemme ylpeitä punatiilisten rakennusten kehystämästä kansallismaisemastamme.

Omat isovanhempanikin saapuivat maalta kaupunkiin työn ja lasten koulutusmahdollisuuksien perässä. Vaarini työskenteli Höyrypuusepillä ja mammani aluksi Tampellan kehräämössä, myöhemmin vesilaitoksella. Seuraava sukupolvi sai kouluttautua asiantuntija-ammatteihin. Tuttu, hyvä tamperelainen tarina.

Olennaista on, että Tampereelle saatiin 1960-luvulla myös yliopisto.
Yritys- ja tiedeväen kansainväliset suhteet vauhdittivat kehitystä.

Valmistavan teollisuuden tarinaa kelpaa kerrata, sillä juuri reipas teollistuminen kasvatti Tampereen oikeaksi kaupungiksi ja vauhditti koko Suomen hyvinvoinnin kehitystä. Olennaista on, että Tampereelle saatiin 1960-luvulla myös yliopisto. Työläislastenkin kotikulmille avautui väylä, jota pitkin ponnistaa korkeakoulutukseen. Tulevaisuus ei siis jäänyt valmistavan teollisuuden varaan, sillä tamperelaiset panostivat myös edistyneeseen teknologiaosaamiseen, kulttuuriin, yhteiskunnallisiin kysymyksiin, lääketieteeseen ja moniin muihin aloihin.

Yritys- ja tiedeväen kansainväliset suhteet vauhdittivat kehitystä. Niinpä 1990-luvun loppupuolelta alkaen saimme nauttia seuraavasta menestyksen aallosta, kun Nokian kännyköiden huima kehitys lähti nousukiitoon. Naapurikaupungin nimeä kantava huippubrändi oli roihu, jonka energian voimalla otimme hurjia kehitysloikkia.

Meillä on osaamista, verkostot ja maine

Vaikka Tammerkosken varrella toimineet tehtaat ovat Takoa lukuun ottamatta muuttaneet pois ja Nokiankin parhaat menestyksen vuodet ovat muisto vain, jäi meille arvokas osaamispääoma. Tampereella tuotetaan tietotaitoa ja palveluja eri alojen kotimaisille ja globaaleille markkinoille. Meillä on hyvä koulutustaso, laajat verkostot maailmalle sekä omintakeinen, veikeä maine. Mikä tärkeintä, Tampere on aina ollut se paikka, missä ajatellaan isosti, uskotaan omaan asiaan, kääritään hihat ja aletaan hommiin.

Miksi tavoittelemme ilmastojohtajuutta?

Huikea historiamme todistaa, että tamperelaiset osaavat olla edelläkävijöitä. Väitän, että seuraava suuri oivalluksemme – historiankirjoihin jäävä menestystarinamme – liittyy ilmastonmuutoksen hillintään. Voimme olla ilmastojohtaja, eli kaupunki, jossa osaaminen ja yhteinen tahtotila suunnataan ilmaston ja ympäristön kannalta merkittäviin uusiin keksintöihin ja kestävään rakennemuutokseen.

Ankkuroin toivoni uusille ilmastokeksinnöille, sillä haluamme jättää lapsillemme elinkelpoisen maapallon.

Miksi juuri niihin? Esimerkiksi World Economic Forumin mukaan neljä kymmenestä tärkeimmästä nousevasta teknologiasta liittyy puhtaaseen energiaan ja päästöjen alentamiseen, jopa nollaamiseen. Nousevista teknologioista niin ikään neljä liittyy lääketieteen kehitykseen. Voisin siis yhtä hyvin väittää, että seuraavat ylpeydenaiheemme ovatkin lääketieteen innovaatioita. Toivotankin kaikki terveyteen liittyvät keksinnöt ja kehitysaskeleet lämpimästi tervetulleiksi! Niiden tarpeellisuutta tuskin kukaan kyseenalaistaa, ja niitä täällä jo tehdäänkin muun muassa rokotetutkimuksessa (AL 2.2.2021, sivut A4-A5).

Ankkuroin toivoni kuitenkin uusille ilmastokeksinnöille, sillä haluamme jättää lapsillemme elinkelpoisen maapallon. Se ei enää onnistu ilman huimia teknologisia innovaatioita ja ripeitä panostuksia niiden edistämiseksi. Ilmasto-innovaatioille on valtava kysyntä niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin! Kääritäänpä hihat!

Me voimme onnistua

Aiemmat menestystarinamme perustuvat näkemyksellisyyteen, osaamiseen, sitoutumiseen ja suotuisiin olosuhteisiin. Huippuluokan osaamista meillä jo on ja lisäksi Tampere on houkutteleva kaupunki myös muualta tuleville huippuosaajille. Osaamisen kehittämiseen pitää oppilaitoksissamme ja työpaikoillamme panostaa kuitenkin koko ajan. Koulutuksesta ei voi leikata.

Myös rohkeutta ja sitoutumista tamperelaisilta löytyy ihan varmasti, kun tehtävä liittyy ilmastomuutoksen hillintään. Suotuisat olosuhteet uusien innovaatioiden syntymiselle ovat pitkälti jo olemassa, mutta uudet kokeilut ja investoinnit edellyttävät yrityksiltä, tiedemaailmalta ja kaupungilta kenties vieläkin joustavampaa ja ennakkoluulottomampaa yhteistyötä.

Tarvitaan iso visio – ei perässä hiihtelyä

Tampere on oikeilla raiteilla. Askel ja raitiovaunu kerrallaan olemme menossa oikeaan suuntaan. Tarvitsemme kuitenkin isompia harppauksia voidaksemme taas kymmenen tai viidenkymmenen vuoden päästä kerrata ylpeinä historiaamme ja todeta: ”Me teimme sen! Otimme yhdessä kaiken osaamisemme, luovuutemme, rohkeutemme ja ahkeruutemme käyttöön. Investoimme uusiin ratkaisuihin ja menestyimme. Meidän ansiotamme on, että maapallo ei kuumentunut asuinkelvottomaksi”. Tämä maalailuni voi kuulostaa hiukan yliampuvalta: Mekö nyt pysäyttäisimme ilmastonmuutoksen omilla keksinnöillämme? Mutta miksi ei? Jonkun se on tehtävä ja vähän äkkiä.

Mikä estää meitä olemasta etunenässä? Ei mikään.

Tarvitaan yhteinen visio ja päämäärä! Me voimme olla tulevaisuuden ilmastojohtajia, jotka näyttävät muille mallia. Toki esimerkiksi puhtaamman energian parissa paiskitaan töitä muuallakin, mutta mikä estää meitä olemasta etunenässä. Ei mikään.

Olen valmis rakentamaan entistä joustavampaa yhteistyötä ja kannattamaan rohkeita kestävän kehityksen investointeja. Haluan nähdä Tampereen, missä ilmastojohtajuutta tavoittelevat ihmiset voivat yhdessä synnyttää kaupunkiimme uusia häikäiseviä johtotähtiä!

Lähteitä:

World Economic Forum. Top 10 Emerging Technologies of 2020. Special report. Marraskuu 2020. http://www3.weforum.org/docs/WEF_Top_10_Emerging_Technologies_2020.pdf

Vanhalakka, Vesa. Tampereen yliopistossa työn alla olevalla koronarokotteella valmistaudutaan jo tuleviin pandemioihin – ihmiskokeisiin päästään ehkä ensi vuonna. Aamulehti 2.2.2021, sivut A4-A5. Luettavissa netissä (vain tilaajille): https://www.aamulehti.fi/uutiset/art-2000007769900.html

Lue myös esim:
Ten Big Global Challenges Technology Could Solve. IndustryWired 7.3.2019. https://industrywired.com/ten-big-global-challenges-technology-could-solve/